Sähkömittauslaitteet

Määritä turvallisesti ja tehokkaasti jännite, virta ja monia muita fysikaalisia mittayksiköitä.

Sähkömittauslaitteet

Jotta sähköasentajat voivat työskennellä turvallisesti ja tarkasti päivittäin esim. sähköjohtojen parissa, on asiaan kuuluvilla sähköteknisillä mittalaitteilla varustautumisella suuri merkitys. Heidän on mitattava erilaisia fysikaalisia suureita, kuten virtaa ja jännitettä, havaitakseen vaarat, vialliset asennukset tai todetakseen jännitteettömyyden ja pystyäkseen keskittymään huoletta asennus-, huolto- ja kunnossapitotöihin.Heidän on mitattava erilaisia fysikaalisia suureita, kuten virtaa ja jännitettä, havaitakseen vaarat, vialliset asennukset tai todetakseen jännitteettömyyden ja pystyäkseen keskittymään huoletta asennus-, huolto- ja kunnossapitotöihin. Wiha-työkalusarja sisältää kaikki sähköasentajan päivittäin tarvitsemat työkalut. Lisäksi ne tarjoavat ylimääräistä säilytystilaa muille työkaluille.Lisäksi tarjolla on ylimääräistä säilytystilaa. Optimaalinen Wiha-sähkömittauslaitteisiin. Hyödyntääksesi lisätilan mahdollisimman tehokkaasti apunasi on seuraava sisällysluettelo. Tutustu eri lukuihin löytääksesi tarvitsemasi mittauslaitteet.

Nämä sähkömittauslaitteet tarjoavat parhaan mahdollisen varustuksen:

Monitoimiset mittauslaitteet – optimaaliset apuvälineet sähköasentajan arkeen

Yleismittari
Pihtimittari
Kaksinapainen jännitetesteri

Mittauslaitteita erityiseen mittaustarkoitukseen

Kiertokentän suunnanosoitin
Jatkuvuustesteri
Pistorasiatesteri
Jännitteenilmaisin, yksinapainen, kosketukseton

Mitä mittausluokkia on olemassa?

Milloin mitäkin mittauslaitetta käytetään?

Tärkeimmät mittausalueet ja niiden yksiköt

Monitoimiset mittauslaitteet – optimaaliset apuvälineet sähköasentajan arkeen

Yleismittari

Yleismittari on jo nimensäkin mukaan yleisesti käytettävä mittauslaite, joka sopii monenlaisiin jännitteen mittauksiin fysikaalisten suureiden alueella. Näihin kuuluvat jännite-, sähkövirta-, vastus-, taajuus-, kapasitanssi- ja lämpötilamittaukset. Yleismittareilla voidaan mitata sekä tasavirtaa (DC) että vaihtovirtaa (AC) ja ne sopivat esim. auton akun tai pistorasian testaamiseen. Yleismittaria käytetään mm. huolto- ja kunnostustöiden, käytössä olevien järjestelmien korjauksen tai asennuksen yhteydessä asennusongelmien analysoimiseen ja korjaamiseen. Yleisesti yleismittaria käytetään pienjännitealueella.

Sähkömittauslaitteen käyttö

Laitetta käytetään keskelle sijoitetetulla pyöreällä kääntökytkimellä. Wiha-yleismittareissa on automaattinen mittausalueen valinta. Sinun tarvitsee vain valita mitattava suure.Kahdella mittausjohdolla muodostetaan yhteys mittalaitteen ja mitattavan kohteen välille. Mittausjohdot liitetään vastaavan värisillä syöttöliittimillä suoraan mittauslaitteeseen. Musta tarkoittaa negatiivista napaa ja punainen positiivista napaa. Laitteen vasemmalle puolelle sijoitettu syöttöliitin on suunniteltu 10 A:n virtaa varten. Mitattaessa mittauspäitä pidetään molemmissa mittauspisteissä.

Tärkeää: Tasavirran mittauksessa positiivinen ja negatiivinen tarkoittavat napaisuutta. Punainen tarkoittaa positiivista napaa, musta negatiivista napaa.

Tärkeää: Ennen virran mittausta katkaistaan virtapiiri!

Digitaalinen yleismittari maks. 1000 V AC

Digitaalinen yleismittari maks. 600 V AC

Pihtimittari

Pihtimittari tarjoaa yleismittarin tavoin useita mittaustoimintoja. Pihtimittarilla voidaan tehdä aina lämpötilan mittaukseen saakka kaikki samat mittaukset kuin yleismittarillakin yhtälailla tasavirran (DC) kuin vaihtovirran (AC) alueilla.

Mitä eroa niillä on?

Pihtimittareita käytetään erityisesti korkeiden virran voimakkuuksien mittaamiseen. Verrattuna yleismittariin (10 A) on pihtimittarin virran mittausalue paljon korkeampi jopa 400 A:iin saakka.

Onko pihtimittarilla muita erityispiirteitä?

Kiitos kiristysleukojen mittaaminen onnistuu johdinta irrottamatta, milä lisää turvallisuutta
Mittaaminen siten, ettei virtapiiriä tarvitse kytkeä lainkaan pois päältä, helpottaa toimenpidettä huomattavasti

Pihtimittaria käytetään mm. huolto- ja kunnostustöiden, käytössä olevien järjestelmien korjauksen tai asennuksen yhteydessä asennusongelmien analysoimiseen ja korjaamiseen. Yleisesti pihtimittaria käytetään pienjännitealueella.

Sähkömittauslaitteen käyttö

Mittauksesta riippuen kääntökytkin on ensin asetettava oikeaan asentoon. Virran mittauksessa paina vapautusvipua, jotta pihtimittarin leuka avautuu ja voit tarttua sillä johtoon. Sen jälkeen voit mitata sähkövirran voimakkuuden. Jännitemittauksissa tasa- (DC) ja vaihtojännitealueilla (AC), vastus-, taajuus- ja kapasitanssimittauksissa käytetään mittausjohtoja mittapäillä. Lisäksi niillä voidaan tehdä jatkuvuus- ja dioditestejä.

Pihtimittari maks. 1000 V AC

Kaksinapainen jännitetesteri

Kaksinapainen jännite- ja jatkuvuustesteri sopii ammattimaisempaan käyttöön yksinapaiseen jännitetesteriin verrattuna. Laite on VDE-standardin mukainen ja antaa luotettavat tulokset. Sitä käytetään pienjännitealueilla sekä tasa (DC)- että vaihtovirralle (AC). Toisin kuin yksinapaista kosketuksetonta jännitetesteriä voidaan kaksinapaista jännitetesteriä käyttää sähkölaitteiden jännitteettömyyden toteamiseen, jotta niiden parissa voidaan työskennellä sen jälkeen. Jännitetestien lisäksi ovat mahdollisia jatkuvuus-, optisen kiertokentän- ja yksinapaisuuden testit sekä automaattinen napaisuuden tunnistaminen. Joillakin malleilla voidaan tehdä lisäksi vastus- ja taajuusmittauksia. Kaksinapainen jännitetesteri on maadoituksesta riippumaton ja siten erilaisten ulkojohtimien testaaminen kolmivaiheisessa kiertojänniteverkossa on mahdollista. FI-painikkeen avulla voidaan myös laukaista vikavirtasuojakytkin ja tarkistaa sen toiminta.

Sähkömittauslaitteen käyttö

Kaksinapainen jännitetesteri kytkeytyy päälle automaattisesti kosketettaessa molempia mittauspäitä. Sen jälkeen molemmat mittapäät liitetään kahteen eri sähköpotentiaaliin (esim. kaksi johtoa). Mitattu jännite tai jännitteen korkeus näytetään LED- tai LCD-näytöllä.

Jännite- ja jatkuvuustesterit

Mittauslaitteita erityiseen mittaustarkoitukseen

Kiertosuuntamittarit

Kiertosuunta- ja vaihetesteri on tarkoitettu kolmivaiheisen sähkönsyötön kiertokentän suunnan sekä jännitteisten vaiheiden määrittämiseen. Kolmivaiheinen sähkönsyöttö koostuu tällöin kolmesta yksittäisestä vaihtovirrasta, joilla on sama taajuus. Kolmivaihejärjestelmää käytetään erityisesti sähkövoimatekniikan alueella sähköenergian kuljettamiseen ja jakamiseen sähköverkoissa. Näihin kuuluvat kolmivaiheiset suurjännitesiirtoverkot, pienjänniteverkot tai kolmivaiheiset voimakiskot, joita käytetään hissien tai sähköajoneuvojen voimanlähteenä.

Sähkömittauslaitteen käyttö

Mittauspäät L1, L2, L3 liitetään testattavaan 3-vaiheverkkoon. Ulkojohtimen jännite näytetään sen jälkeen LED-näytöllä merkinnällä L1, L2 ja L3. Liitännästä riippuen syttyy lisäksi oikean tai vasemman kiertokentän LED-valo osoittamaan kiertosuuntaa. Käyttö luotettavan kiertokentän suunnan näyttämiseksi.

Kiertosuuntamittari 100 - 700 V

Jatkuvuustesteri

Wiha-jatkuvuustesteri osoittaa visuaalisella tai äänimerkillä, ovatko kaksi pistettä sähköisesti yhteydessä toisiinsa. Jos haluat tarkistaa asennuksen oikean johdotuksen tai etsiä asennuksista mahdollisia vikoja, on jatkuvuusmittari oikea valinta tätä varten. Se toimii kahden mittauspään avulla, joiden väliin on kytketty paristo, joka tuottaa vaarattoman apu- tai testausjännitteen. Jatkuvuusmittaria käytetään pienjännitealueilla vaihtovirrassa (AC).

Sähkömittauslaitteen käyttö

Molemmat mittauspäät asetetaan yksinkertaisesti testattaviin sähköpisteisiin. Äänimerkki sekä LED-merkkivalo ilmaisevat sitten, ovatko pisteet sähköisesti yhteydessä toisiinsa.

Jatkuvuustesteri maks. 400 V AC

Pistorasiatesteri

Pistorasiatesterillä voidaan testata suojakosketinpistorasioita, kaapelikeloja tai jatkojohtoja loukkaantumisten ja aineellisten vahinkojen välttämiseksi. Sähköalan ammattilaiset voivat käyttää laitetta pistorasian yksinkertaiseen esitestaukseen. Pistorasiatesteri käytetään pienjännitealueilla vaihtovirrassa (AC).

Sähkömittauslaitteen käyttö

Pistorasiatesteri asetetaan yksinkertaisesti jännitteiseen kohteeseen. Johdotuksesta riippuen syttyvät sitten laitteen vastaavat LED-valot. Painettu tilataulukko antaa selityksen johdotusolosuhteista ja mahdollisista johdotusvirheistä. Testauksen tulisi tapahtua seuraavien vaiheiden mukaisesti:

Pistorasiatesterin asettaminen pistorasiaan
LED-valojen vertaaminen laitteen tilataulukon kanssa
Liitännän ollessa oikein voidaan painaa FI-painiketta

Virheiden syitä:

Jos ei yhtään LED-valoa pala, ei ulkojohdinta ole kytketty
Jos vain oikea LED-valo palaa, nollajohdin puuttuu
Jos vain keskimmäinen LED-valo palaa, suojajohdin puuttuu
Jos vain ulommainen LED-valo palaa, ovat ulko- ja suojajohdin vaihtuneet keskenään
Jos kaikki LED-valot palavat, on vaihejohdin kytketty suojajohdinliitäntään ja suojajohdinliitäntä puuttuu kokonaan tai ulkojohdin on kytketty nollajohdinliitäntään ja nollajohdin puuttuu kokonaan.

Pistorasiatesterit

Jännitteenilmaisin, yksinapainen, kosketukseton

Wiha- kosketukseton yksinapainen jännitetesteri on tarkoitettu vaihtovirran jännitteettömän tilan toteamiseen anturin avulla pienjännitealueella. Mittausalue kattaa 12 – 1 000 V AC ja 90 – 1 000 V AC. Löydät valikoimastamme myös ATEX-standardin (II 3 G ic opis IIC T4 Gc) mukaisen jännitystesterin käytettäväksi räjähdysvaarallisissa tiloissa.

Yksinapainen jännitetesteri on mittaus- ja testauslaitteiden suunnittelua koskevien yleisten standardien (DIN EN 61010-1; DIN VDE 0411-1) alainen. Tämän vuoksi se ei sovellu sähkölaitteistojen jännitteettömyyden toteamiseen, kun sähköjärjestelmien parissa halutaan työskennellä välittömästi. Kosketuksettomat yksinapaiset jännitetesterit antavat ennemminkin ensimmäisen osoituksen siitä, onko jännitteettömyys olemassa. Näin voidaan havaita johdon katkeaminen tai testata esim. pistorasioiden, kaapeleiden, lamppujen tai katkaisimien jännitteitä. Onko jokin valaistus kytketty pois päältä tai viallinen, voidaan todeta helposti yksinapaisella kosketuksettomalla jännitetesterillä.

Sähkömittauslaitteen käyttö

Luonnollisesti mittaus voidaan tehdä täysin johtoa tai pistorasiaa koskettamatta. Ensimmäisessä vaiheessa kytke jännitetesteri päälle. Vihreä LED-valo ilmoittaa sen jälkeen toimintavalmiudesta. Seuraavassa vaiheessa liikuta jännitetesteriä testikappaleen suuntaan sitä koskettamatta varmistaaksesi vaarattoman testauksen. Visuaalinen tai äänimerkki ilmoittaa sen jälkeen jännitteestä.

Jännitteenilmaisin

Mitä mittausluokkia on olemassa?

CAT I

Lyhyt kuvaus:
Suojatut sähkölaitteet (paristokäyttö)

Käyttö:
Mittaaminen virtapiireissä, jotka eivät ole yhdistetty suoraan verkkoon.

Esimerkkejä:
Paristokäyttöiset laitteet, esim. auton akku

CAT II

Lyhyt kuvaus:
Yksivaiheiset kuormat, jotka ovat yhteydessä pistorasiaan

Anwendung:
Mittaaminen virtapiireissä, jotka ovat sähköisesti liitetty suoraan pienjänniteverkkoon, eli liitetty pistokkeella.

Esimerkkejä:

Kodinkoneet, kannettaviat sähkölaitteet
Pistorasiat > 10 metrin etäisyydellä CAT III -lähteestä
Pistorasiat > 20 metrin etäisyydellä CAT IV -lähteestä

CAT III

Lyhyt kuvaus:
Kolmivaiheinen jakelu ml. yksivaiheinen kaupallinen valaistus

Anwendung:
Mittausten tekeminen kiinteistöasennuksissa.

Esimerkkejäl:

Valaistusjärjestelmät
Jakokeskukset
Kokoojakiskot
Valaistusjärjestelmät suurissa rakennuksissa
Voimapistorasiat

CAT IV

Lyhyt kuvaus:
Kolmivaiheiset sähköliitännät

Anwendung:
Mittaaminen suoraan pienjänniteasennusten lähteessä, ts. pienjänniteliitäntä tehdään suoraan voimalähteeseen. Tähän kuuluvat yhdyskaapelit/-johdot liitoskohdasta rakennukseen.

Esimerkkejä:

Sähkömittarit pääliitäntä
Pienjännitetalojen rakennuksiin
Talojen kytkentäkaapit